Ovulaation induktio

Ovulaation induktio eli munarakkulan kypsytyshoito

Raskauden onnistumisen yksi edellytys on munasolun kypsyminen ja irtoaminen. Jos näin ei tapahdu luonnostaan, munasolun kypsyminen ja irtoaminen voidaan saada aikaan lääkehoidon avulla. Tällöin puhutaan ovulaation induktiosta eli munarakkulan kypsytyshoidosta. Hoitomuotoa tarvitaan, jos naisen oma kuukautiskierto on normaalista poikkeava tai sitä ei ole lainkaan. Jos naisen oma kuukautiskierto toimii, voidaan hormonihoitoa käyttää tukemaan munarakkulan kehitystä ja munasolun irtoamista.

Periaatteena ovulaation induktiossa on tehostaa ovulaatiota stimuloimalla munararjoja hormonilääkityksen avulla tuottamaan yhtä kiertoa kohti yksi munarakkula ja yksi kypsä munasolu, joka hedelmöittyy yhdynnän jälkeen. Hormoneja voidaan annostella tabletteina tai pistoksina ihon alle. Ensimmäisenä lääkkeenä käytetään usein tablettimuotoisia lääkkeitä (klomifeenisitraatti tai aromataasin estäjät). Joskus harvoin aivolisäkehormoneita (gonadotropiinit FSH ja LH) erittyy liian vähän: tällöin tablettilääkkeitä ei voida käyttää. Syynä voivat olla aivolisäkekasvainten hoito (leikkaus ja sädehoito), vaikea alipainoisuus tai liiallinen liikunta (anorektikot, kestävyysurheilijat jne.), mutta usein syy on tuntematon. Alipainoisuudessa pelkkä painonnousu palauttaa usein normaalin kuukautiskierron ja hedelmällisyyden. Jos taas gonadotropiinitasot ovat koholla, on kyseessä munasarjaperäinen häiriö, jolloin lääkehoidosta ei ole hyötyä.

Hoito tablettilääkkeillä on usein varsin yksinkertaista: tabletit otetaan alkukierrossa yleensä viiden vuorokauden ajan. Ovulaatiohoidon etenemistä seurataan muutaman päivän välein ultraäänitutkimuksilla ja tarvittaessa verinäytteestä tehtävillä hormonimäärityksillä. Hoidon onnistumiselle on tärkeää, että yhdyntä ajoitetaan munasolun irtoamisen ajankohtaan. Ajoituksessa voidaan käyttää apuna apteekissa myytävää virtsasta tehtävää ovulaatiotestiä (LH-testi).

Gonadotropiinihoidot ovat tarpeen, jos tablettihoidot eivät tehoa tai jos aivolisäkehormoneja erittyy liian vähän. Gonadotropiinihoito aloitetaan kierron päivinä 2–5 antamalla päivittäin 50–100 yksikköä (IU) FSH:ta pistoksina. Hoidon aikana seurataan hoitovastetta ultraäänitutkimuksin (munarakkuloiden määrä ja koko sekä kohdun limakalvon paksuus). Seuranta parantaa raskaaksi tulon mahdollisuutta ja vähentää mahdollisia riskitekijöitä (monisikiöisyys). Mikäli ovulaatiota ei saada aikaan tablettihoidolla tai raskaus ei ole 4–6 kierron aikana alkanut, on syytä harkita muita hoitoja.