Munasolujen lahjoittamiseen liittyy monia kysymyksiä, mutta yksi on varmasti ylitse muiden: mitkä ovat munasolujen luovutuksen riskit? Munasolujen luovutus on iso päätös, joten kysymys on todella ymmärrettävä. Luovutusta harkitsevan tulee saada vastaukset kaikkiin tärkeisiin kysymyksiin ennen luovutuspäätöksen tekemistä.
Nova Vitalla luovutusta harkitseva pääsee aina keskustelemaan lääkärin kanssa luovutuksen lääketieteellisestä puolesta. Munasolujen luovutukseen ei yleensä liity huomattavia riskejä tai sivuvaikutuksia ja meille lahjoittajan terveys ja hyvinvointi on erityisen tärkeää. Hoitava lääkäri arvioi jokaisen lahjoittajan kohdalla, sopiiko luovutus hänelle, onko se mahdollista ja järkevää. Meillä munasoluja saa luovuttaa vain ne naiset, joille munasolujen luovuttamista ei pitäisi aiheutua terveyshaittoja.
Alta löydät vastaukset kaikkiin yleisimpiin kysymyksiin, jotka liittyvät munasolujen luovutuksen riskeihin.
Munasolujen luovutuksen riskit, usein kysyttyjä kysymyksiä
Vaikuttaako munasolujen luovuttaminen luovuttajan omaan hedelmällisyyteen?
Munasolujen luovuttaminen ei vaikuta luovuttajan omaan hedelmällisyyteen. Normaalin kuukautiskierron aikana munasarjoissa kypsyy useita munarakkuloita, mutta vain yksi munasolu kypsyy ja irtoaa, jolloin muut munarakkulat surkastuvat. Munasolujen luovutuksessa munasarjoja stimuloidaan samaan tapaan kuin koeputkihedelmöityshoidossa. Hormonihoidon avulla useampi munarakkula saadaan kasvamaan ja niiden sisältämät munasolut kypsymään hedelmöityskykyisiksi. Kypsyneet munasolut kerätään, jolloin luovutuksessa hyödynnetään vain ne munasolut, jotka normaalissa kuukautiskierrossa olisivat kehittymässä ja jotka menisivät sillon hukkaan.
Olen kuullut, että munasarjojen hormonistimulaatioon liittyy hyperstimulaation riski. Koskeeko se myös munasolujen luovutusta?
Hyperstimulaation riski on olemassa, sillä luovutuksessa munasarjojen stimulaation toteutetaan samalla lailla kuin koeputkihedelmöityksessä. Tästä syystä seuraamme tarkasti munasolun lahjoittajien hoitoa ja vointia. Hyperstimulaatio-oireyhtymä (OHHS) tarkoittaa, että stimuloivilla lääkkeillä on liian voimakas vaste eli naisen munasarjoihin voi kehittyä useita rakkuloita, munasarjat voivat turvota ja vatsaonteloon voi kertyä nestettä. Naisen elimistö siis reagoi hormonihoitoon normaalia voimakkaammin. Usein tilanne rauhoittuu levon ja nesteytyksena avulla kotona, mutta vaikeissa tapauksissa voidaan tarvita sairaalahoitoa. Riski hyperstimulaatioon on noin 2–5 %.
Mitä riskejä munasolujenkeräykseen liittyy?
Munasolujenkeräykseen liittyvien komplikaatioiden riski on alle 1 %, sillä se on lääkereillemme hyvin tuttu toimenpide. Munarakkulat tyhjennetään neulan avulla ja on mahdollista, että keräyksen yhteydessä voi tulla pientä verenvuotoa tai pistokohtaan voi tulla tulehdus. Muita hyvin alhaisen todennäköisyyden riskejä (alle 1 %) ovat munasarjan kiertymä ja erilaiset verisuonitukokset.
Aiheuttaako munasolujen stimuloinnissa käytettävä hormonilääkitys mielialanvaihteluita?
Hormonistimulaatiossa käytetään samoja hormoneita, joita naisen elimistö tuottaa myös itse, mutta stimulaatiossa hormoneja pistetään hieman lisää. Hormonihoidon tarkoituksena on kasvattaa ja kypsyttää normaalia enemmän munasoluja. Mielialan vaihteluita voi esiintyä, mutta vain harvat lahjoittajat kokevat herkistyneensä tavallista helpommin. Koko lahjoitusprosessi on merkittävä asia ja herättää usein tunteita.
Alkavatko vaihdevuoteni aikaisemmin, jos luovutan munasolujani?
Munasolujen luovuttaminen ei vaikuta vaihdevuosien alkamiseen, koska lahjoittamisessa kuluu yhtä monta munasolua kuin kuluisi ilman lahjoitustakin. Munasolujen luovutuksessa stimuloidaan tavallisessa kuukautiskierrossa kehittymässä olevat munarakkulat, joiden sisällä olevat munasolut pyritään kypsyttämään. Näin ollen hormonistimulaatiossa hyödynnetään vain joka tapauksessa kehittymässä olevat munasolut, jotka menisivät hukkaan ilman stimulointia ja luovutusta.
Miten munasolujen luovuttaminen vaikuttaa kuukautiskiertooni ja hormonitoimintaani luovutuksen jälkeen?
Munasolujen luovutus ei liity naisen myöhempään hormonitoimintaa tai kuukautiskiertoihin. Hormonihoito toteutetaan naisen normaalin kuukautiskierron mukaan. Hoito aloitetaan kuukautisten alkamisen jälkeen toisena päivänä ja hormonipistoksia pistetään noin 10 vuorokauden ajan. Seuraavan ovulaation aikana munasolut kerätään, jonka jälkeen kuukautiskierto jatkuu tavallisesti. Stimulaation aikana ja sen jälkeen pitää muistaa huolehtia ehkäisystä.